10.11.2015

Aura

Aura

AJATUKSEN LENTOA

Kurkien solidaarisuus

Kurkiauraa katsellessani ihmettelen usein miten suuret linnut jaksavat lentää valtavan pitkiä muuttomatkoja. Tähän antaa selityksen biologi William Vehmala Turun yliopistosta. Kurkiaura elää koko ajan. Auran vetäjä vaihtuu niin, että jokainen johtaa vuorollaan ja tekee samalla raskainta työtä. Siivellä lentävän taakkaa helpottaa edellä lentävän linnun siivenkärkien aiheuttama noste. Heikoimmat yksilöt vetävät auraa vähemmän aikaa kuin vahvat. Väsyttyään kärkilintu siirtyy auran hännille, eikä kokonaan uupunutta lintua jätetä yksin. Jokainen kurki tietää, että matka joutuu sitä nopeammin mitä paremmin yhteistyö sujuu. Huonon johtamisen pahin loukku on, että johtaja ei halua jakaa vastuullisia tehtäviä muille peläten menettävänsä valtansa.

Kaksin

Kaksin

Kesyt eläimet pysyvät ”lapsenkasvoisina”

Jo Charles Darvin aikoinaan ihmetteli kesyyntymisen oireryhmää, jota kutsutaan domestikaatiosyndroomaksi. Mistä se saa alkunsa? Vuonna 2014 Adam Wilkinsin johtama tutkijaryhmä selvitti asian Stellenbosch-instituutissa Etelä-Afrikassa. Oireiden syy on hermoston kehityksessä syntynyt pieni solukasauma. Koiranpentu ei pelkää, sillä ei vielä ole taistele- tai pakene viettiä. Kiltinnäköisten eläinten aivot jäävät pieniksi, mutta ne eivät silti näytä olevan yhtään vähemmän rakkaita omistajilleen.

Hän oli aamulenkillä ja näki keskellä jalkakäytävää ison Mierda del perro: n. Läjän keskelle oli joku turhautunut kadunsiistijä pystyttänyt lapun, jossa luki: Mi dueño hijo de puta”. Tämä on urbaani, mutta silti tosi juttu.

Peilaus

Peilaus

Mitä liikkui Nemon mielessä

Ehkä se oli kuullut heinävetisistä hiehoista, jotka olivat karussa toista viikkoa viime kesänä. Joka tapauksessa saksanpaimenkoira Nemo hyppäsi bussiin ja matkusti yksin kymmenen kilometriä Vuorelasta Kuopioon. Se oli saattanut hautoa pakoa jo pitempään ja huomasi tilaisuutensa tulleen, kun bussin ovi oli sopivasti auki.

Kulttuurihistorioitsija Johan Huizinga esitti kirjassaan Leikkivä ihminen (1938), että leikkiminen synnyttää kulttuurin. Leikki ei erota ihmistä ainakaan sellaisista kattavasti tutkituista eläimistä kuin apinoista, koirista ja rotista. Tämä on siis kahdeksankymmenenvuoden takaista tietoa.

Viime vuosina eläinten mieltä on tutkittu runsaasti. Aivokuvantamisissa ja laboratoriokokeissa on havaittu, että eläimet näkevät unia, muistavat, huijaavat ja kokevat epäreiluutta. Ne surevat ja kärsivät sekä iloitsevat ja riemuitsevat. Neurotutkija Antonio Damasion mukaan vasta vivahteikas, laaja tietoisuus synnyttää persoonallisuuden ja identiteetin. Onko mahdollista, että tämän tapaisia ominaisuuksia on myös eläimillä, sillä niidenkään tunne-elämä ei liene toisesta maailmasta.

Eläväinen seiska

Tutustuimme viime keväänä asiantuntijoiden opastuksella Torreviejan tronoihin ja pasoihin sekä niiden uskonnollisiin veistoksiin. Ensimmäistä kertaa näin aivan läheltä Marian sydämessä olevat seitsemän miekkaa. Esittelijä kertoi, että miekanpistot kuvasivat Marian seitsemää kärsimystä. Raamatussa pyhä luku 7 esiintyy alituiseen. Muun muassa maailma luotiin seitsemässä päivässä. Monissa muissakin kulttuureissa luku seitsemän on pyhä luku.

Seitsemän miekan sydän

Seitsemän miekan sydän

”Hän on purjehtinut seitsemällä merellä”. Mistä tällainen sanonta tulee? Sen historia ulottuu muinaiseen Mesopotamiaan, jossa tunnettiin seitsemän planeettaa. Tätä kautta seitsemästä tuli pyhä luku, joka silloin yhdistettiin myös tunnettuihin meriin. ”Seitsemän merta”-sanonnan nykyiseen yleisyyteen on ehkä eniten vaikuttanut Rudyard Kipling runollaan ”The Seven Seas” vuodelta 1896. Esseetyylisessä tekstissä seitsemän kirjoitetaan yleensä kirjaimin.

Seiska on tärkeä luku myös monissa arkisissa asioissa

Suomen Opetushallituksen vuoden 2004 ohjeiden mukaan poikkiviiva ei kuulu seitsemään. Tämä kirjoitustapa on siitä lähtien aiheuttanut sekaannusta ja muun muassa lisännyt hylättyjen äänien määrää vaaleissa, sillä seitsemän ja yksi on hankala erottaa toistaan.
Muualla Euroopassa harvinainen poikkiviiva otettiin käyttöön Suomessa 1900-luvun alussa tykistökenraali Vilho Nenosen aloitteesta. Hän piti viivaa tärkeänä sekaannusten välttämiseksi raskaan tulen johtamisessa.
Elämme muuttuvassa yhteiskunnassa, joten Suomen opetushallitus julkisti viime kesänä 4.8.2015, että numero 7 saa poikkiviivansa takaisin ja l-kirjaimeen lisätään päätekoukku, jotta se erottuu numerosta 1.

Muita mieleeni tulevia seiskoja

1) Seitsemän kuolemansyntiä, joista pahin on kateus.
2) Vanhan maailman seitsemän ihmettä, joista vanhin on Kheopsin pyramidi Egyptin Gizassa. Se rakennetiin noin neljä ja puoli tuhatta vuotta sitten, ja on ainoana antiikin ihmeenä säilynyt meidän päiviimme saakka.
3) Typen järjestysluku on seitsemän. Se on hajuton, väritön ja mauton, hieman ilmaa kevyempi kaasu. Typpi on elintärkeä kaikelle elämälle. Kasvit eivät saa sitä ilmasta, joten maaperän lannoittaminen on tärkeää.
4) Arpakuution vastakkaisten tahkojen summa on seitsemän. Noppien sivut on yleensä numeroitu niin, että vastakkaisten sivujen summa on aina sama, esimerkiksi tavallisen kuusisivuisen nopan vastakkaisten sivujen summa on seitsemän – silmäluvut on aseteltu näin ainakin antiikista saakka. 5) Seitsenpäiväinen viikko on todennäköisesti lähtöisin Babyloniasta, jossa kuukausi jaettiin neljään noin seitsemän päivän jaksoon ja päivät nimettiin ”seitsemän planeetan” eli auringon, kuun ja viiden paljaalla silmällä erottuvan planeetan mukaan.
6) Äänestys prosentti on ollut viimeisten 30 vuoden aikana Suomen eduskuntavaaleissa noin 70, jopa alle, siis tyydyttävä. Tämä kertoo suomalaisen demokratian ohuudesta. Muissa kehittyneemmissä Pohjoismaissa prosentti on jopa 80.
7) Seitsemän oli kutsumerkkien tunnus edesmenneessä Kuopion läänissä, jonka koen edelleen kotiseudukseni, vaikka en olekaan savolainen. Kutsumerkillä erotetaan radioasemat toisistaan dataliikenteessä, puheliikenteessä, sähkötyksessä tai muussa viestinnässä.
8) Sitten ovat tietysti vielä Aleksin Kiven Seitsemän veljestä, joka on ensimmäinen suomenkielinen romaani, ja Lumikki ja seitsemän kääpiötä: Grimmin tunnettu satu. Se on pohjana Disneyn ensimmäisessä pitkässä, värillisessä animaatioelokuvassa vuodelta 1937.

Hän huikkaa ajatuksen pohdintaan:

”Yhä useammat saavat hyvät eväät elämään, ja yhä harvemmat eväät hyvään elämään.”

Hyvä elämä

Hyvä elämä

Comments are closed.