14.1.2016

Nefertiti ja Berliinin Egyptiläinen museo

Nefertiti ja Berliinin Egyptiläinen museo

VAPAUDEN KAIPUU

Mitä onni on

Maailmalla levitellään edelleen onnellisuudenoppeja, joita amerikkalaiset ”puppugeneraattorit” syytävät. Konsulttifilosofit saarnaavat perusteetonta hyvän fiiliksen politiikkaa, jolla saadaan aikaan vain vääristyneitä onnenodotuksia ja turhan nauramista, käkätystä jokaiselle ääneen lausutulle kommentille.

”Unohda tällaisten oppien omaksuminen ja ole oman itsesi emäntä/isäntä, ajattele omilla aivoillasi ja tutustu historiaan ”somesopan” sijasta”, neuvoo railakaspuheinen historiandosentti Teemu Keskisarja ja toteaa: ”Ei mitään uutta auringon alla – ei edes pojantähden alla.”

Onnellisuudet tulevat ja menevät ja historia toistaa itseään. Siitä voi oppia. Jos tuntee maailmanhistorian suuret linjat ja perusasiat sekä seuraa erilaisia uutislähteitä ja ajankohtaisohjelmia, eivät mitkään mullistukset tule yllättäen. Maapallon ilmasto ja säät muuttuvat, ja väestö paisuu ylisuureksi. Asuinsijat ja ruoka vähenevät, suhteellinen köyhyys lisääntyy ihmismäärän kasvun myötä, ja rikkaudet kerääntyvät enenevästi yhä harvempiin käsiin. Yli seitsemän miljardin ihmisen maapallolla Oxfam laskee upporikkaita käsiä olevan vain 62 paria. Niillä on raskas taakka, koska niiden kantama taakka on yhtä suuri kuin 3,5 miljardin köyhimmän yhteinen osuus.

Sota

Sota

Aseet puhuvat edelleen

Ja niiden pitääkin puhua, jotta aseteollisuus pyörisi, sillä vanhojen aseiden viimeinen myyntipäivä lähestyy. Yleisesti tiedetään ketkä myyvät, mutta ketkä ostavat. Tietysti ne, joilla on rahaa. Me hyvikset käytämme aseostoihin puolustusmäärärahoja siis verorahoja. Mutta mistä rahat tulevat terroristeille ja muille pahiksille: huumeista, prostituutiosta, ihmiskaupasta ja tietysti alehintaisesta öljystä?  Kuka Isiksen ”tuotteita” ja erityisesti öljyä ostaa?
Viisi suurinta ja pysyvintä aseidentuottaja- ja vientimaata ovat USA (70 %), Englanti, Ranska, Venäjä ja Kiina. Nämä viisi suurta ovat myös kaikki YK:n Turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä. Kuulostaa vitsiltä, mutta sitä se ei ole.

Viime vuosisadan alkupuolella Theodore Roosevelt oli eräs Yhdysvaltojen sotaisimmista presidenteistä, mutta sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1906. Nykyinen presidentti Barack Obama julisti eräässä linjapuheessaan ”Theddy” Rooseveltin suureksi esikuvakseen. Obama sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2009 Yhdysvaltojen käydessä tuolloin samanaikaisesti kahta sotaa.

Amerikassa ammutaan vuosittain 30 000 kansalaista, eikä Obama meinaa millään saada rajoituksia maansa vapaaseen asekauppaan. Vapaa maa, rajoituksia ei suvaita, vaikka lapsia tapetaan tuhansittain joka vuosi. Väkivaltaviihde vauhdittaa väkivaltaista käyttäytymistä ja netti antaa yksityiskohtaisia neuvoja ja keinoja elämäänsä turhautuneilla surmaajille. Tappopelit ohjeistavat pienimpiäkin, joiden ymmärrys ei ole vielä kehittynyt. Tiedetään vain hyvikset ja pahikset. Tämä on nyt tätä ”tietoyhteiskuntaa”.

”Uutisissa kerrotaan juuri, että amerikkalaiset ovat täsmäiskuillaan tuhonneet jo kaksi Isiksen suurta dollarivarastoa, mutta kukaan ei kerro: Mistä ne dollarit ovat tulleet? Toimittajien pitäisi oppia kysymään oikeita kysymyksiä. Vai eivätkö he uskalla.” Tuumailee hän television ääressä.

Näpelöintivehjeriippuvuus

Haasteet, hidasteet vai oikeat ongelmat, vakavia asioita vähätellään. Säälittää, kun katselen kanssaihmisteni tauotonta näpelöintiä. Lapset menettävät paljon, kun eivät opi lukemaan ja kirjoittamaan silloin, kun se on heille helpointa. Vanhempana oppiminen vaatii paljon enemmän ponnistelua, sillä näitä taitoja tarvitaan joka tapauksessa.

Esseistisessä pamfletissaan Liberalismin petos Hännikäinen ja Melender nostavat esille kirjan merkityksen: ”Digitaalisella aikakaudellamme perinteisellä kirjalla on yksi ylivertainen etu: se on ilmaisuvälinennä yksisuuntainen. Lukija voi keskittyä pelkkään tekstiin eikä hänen tarvitse antautua tekemisiin sen kirjoittajan kanssa. Kirjan sivuille painetut sanat ovat ja pysyvät, lukijan mielenoikut eivät pysty niitä muuttamaan. Parhaassa tapauksessa kirja aktivoi lukijan aivosolut tehokkaammin kuin mihinkään keskusteluun osallistuminen. Lukiessa ei nimittäin tarvitse valita roolia, vaan voi kaikessa rauhassa punnita lukemiaan ajatuksia, kiistellä niiden kanssa tai innoittua niistä.”

Hallitsijapari Nefertiti ja Ekhnaton

Hallitsijapari
Nefertiti ja Ekhnaton

Naisen vapaudesta

Ihmisen historiassa on ollut monenlaisia kausia ja kulttuureita, joissa miehet ovat enemmän tai vähemmän aliarvostaneet jopa sortaneet naisia. Mutta historia tuntee myös toisenlaisia esimerkkejä.
Marjo T. Nurminen kirjoittaa Tiedon tyttärissään, että Muinaisessa Egyptissä naisilla oli moniin naapurikansojen naisiin verrattuna poikkeuksellisen hyvä yhteiskunnallinen asema. Heillä oli monia oikeuksia, kuten omistus- ja perintöoikeus. Vaimot eivät olleet miestensä omaisuutta, kuten esimerkiksi Mesopotamiassa. Egyptissä naisia ei suljettu naistentaloihin, kuten myöhemmin antiikin Ateenassa.

Egyptiläiset naiset saattoivat käydä töissä kodin ulkopuolella ja valvoa lakiteitse oikeuksiaan. Monet naiset olivat luku ja kirjoitustaitoisia. Maassa tiedetään olleen myös arvostettuja naislääkäreitä. Muinaisen Egyptin kolmetuhatvuotisen historian aikana nainen saattoi nousta vallan ylimmälle huipulle.

Hatšepsut
Monet egyptologit pitävät Hatšepsutia yhtenä parhaiten onnistuneista Muinaisen Egyptin faraoista. Tämän naispuolisen faraon hallituskausi sijoittui Uuden valtakunnan 18. dynastiaan n.1500 eaa. Kuningatar Hatšepsut kruunautti itsessä faraoksi ja hallitsi kaikkiaan kaksikymmentä vuotta aina kuolemaansa saakka. Hatšepsutin suurin rakennusprojekti oli Deir el Bahriin rakennettu valtava Amonille omistettu hautatemppeli Djeser djeseru (Pyhimmistä pyhin). Temppeli on vieläkin nähtävissä Niilin länsirannalla, lähellä Kuninkaiden laakson sisäänkäyntiä.

Nefertiti
Egyptin kuningatar Nefertiti oli Atonia palvovan farao Ekhnatonin päävaimo n. 1300 eaa. Hänen nimensä tarkoittaa ”kauneus on saapunut”. Amarna-kauden kaunottarella oli vaalea iho ja sirot piirteet, egyptologit ovat arvelleet, että Nefertiti saattoi olla vierasmaalaista syntyperää. Nefertitillä ja Ekhnatonilla oli kuusi tytärtä. Hiukan ennen Ekhnatonin hallituskauden loppua ilmestyy Ankhkheperura-Neferneferuaten nimellä tunnettu sijaishallitsija. Ilmeisesti Nefertiti muutti nimensä siirtyessään kuningattaresta sijaishallitsijaksi. Ekhnatonin kuoltua Nefertiti muutti nimensä Semenekhkareksi, kun hänestä tuli miehensä seuraaja. Nefertiti ja Smenkara ovat siis mahdollisesti sama henkilö.

Tausret
Tausret-setepenmut – Ylin nainen – Mut-jumalan rakastama oli Egyptiä hallinneen farao Seti II vaimo ja kuningatar. Setin kuoltua ja hänen poikansa Siptahin noustua valtaan Tausret otti todellisen vallan ryhtymällä sijaishallitsijaksi. Sairaaloisen pojan kuoltua Tausret kruunautti itsensä faraoksi kuningatar Hatšepsutin tapaan n. 1180 eaa. Hän oli 19. dynastian viimeinen farao.

Berenike
Kuningatar Berenike II n. 240 eaa. oli toisessa avioliitossaan Ptolemaios III kanssa, ja he saivat ainakin kolme lasta. Kun Ptolemaios III oli sotaretkellä Persiassa, uhrasi Berenike hiuksensa Afroditelle, jotta hänen miehensä palaisi turvallisesti kotiin. Bereniken hiukset pantiin jumalattaren temppeliin Zefyrionissa, mutta ne katosivat. Temppelin vartijat olivat jo saamassa kuolemantuomion, kun hoviastronomi ilmoitti kuninkaalle, että hiukset ovatkin löytyneet taivaalta Afroditen lahjoittamana, jotta kaikki saisivat niitä ihailla. Tähtikuvio sai tämän takia nimekseen Bereniken hiukset.
Kyseisen tähtisikermän nimi ja sen syntyvaiheet, selvisivät tässä yhteydessä minullekin. Aikoinaan olin kiinnostunut taivaankappaleista opiskellessani fysiikan tunneilla aurinkokuntamme ja maailmankaikkeuden ihmeitä. Aurinkoamme kiertävien planeettojen joukossa ”liehuvat” yhä lukuisat Bereniken hiukset.

Kleopatra
Ptolemaiosten hallitsijasukuun kuuluva Kleopatra VII Filopator oli Egyptin kuningatar 51–30 eaa. ja Egyptin kreikkalaisajan viimeinen hallitsija. Nimi Kleopatra on kreikkaa ja tarkoittaa ’isän kunnia’. Kleopatra nousi kuningattareksi 18-vuotiaana ja uudelleen 21-vuotiaana menetettyään välillä vallan veljelleen. Kleopatra oli hallitsijana julma, kuten hallitsijat hänen aikanaan yleensäkin: hän murhautti useita vastustajiaan ja kilpailijoitaan, kuten veljensä sekä siskonsa. Kleopatra oli kuitenkin epäilemättä uskottava sotapäällikkönä, sillä hänen onnistui kerätä maanpakonsa aikana Syyriassa kokoon suuri ja kontrolloitu palkka-armeija. Hän oli tuolloin 20 vuotias. Sodan jälkeen Kleopatran asema kuningattarena oli vankka, sillä hänen vastustajansa olivat kaikki poissa pelistä ja hänen kuningaspuolisonsakin oli vain muodollinen kanssahallitsija ilman suurta valtaa. Myrkyillä leikitelleen Kleopatran kauneudesta ja kuolemasta ovat tutkijat esittäneet monia eri versioita.

Sofi Oksanen

Sofi Oksanen

Sofi
Nykyaikaisena rohkeana ja vapaana ”kirjojen kuningattarena” voitaneen pitää kirjailija SofiElina Oksasta, joka on myös itse omilla ansioillaan luonut merkityksensä miljoonien lukijoiden mielikuvitusmaailmassa. Omaperäisen ulkonäkönsä ansiosta hänestä on tullut eräänlainen ikoni. Hän tietää mihin pyrkii: vielä parempaan kirjoitustaitoon. Hän syntyi ja kasvoi koulukaupungissani Jyväskylässä Suomalaisen sähköasentaja isän ja virolaisen diplomi-insinööriäidin ainoana lapsena, kahden kulttuurin välillä. Elokuussa 2011 Sofi avioitui tietotekniikka-alalla työskentelevän Juha Korhosen kanssa.
Oli miellyttävä tavata ystävällinen ja joustava Sofi. Hänen kertomansa mukaan viimeisin kirja Norma, liittyy myös mm. naisten hiuksiin, joita epätoivoiset ihmiset myyvät ansaitakseen rahaa. Naisten hiusten merkitys ei ole tuhansien vuosien aikana ainakaan vähentynyt. Ehkä bittiavaruudessa liehuu vaikka kuinka paljon naisten hiuksia säteillen tähtien lailla.

Lopuksi hän mukailee George Orwellia: Jos ajatukset voivat korruptoida kielen, niin myös kieli voi korruptoida ajatukset.

Ibikset

Ibikset

Comments are closed.