20.10.2014

2_SAM_1016MERKKIPÄIVIÄ JA MUUTA HAUSKAA

 

Seurasimme Suomen hallituspolitiikkaa viime kesän ja alkusyksyn aikana melko tiiviisti. Puolueen uusi toveripuheenjohtaja kehui estottomasti uutta naiskehitysministeriä ja sanoi, että tämä on kaiken lisäksi – nopea oppimaan. Tämän kuullessaan hän huomautti: ”Olisikohan toveripuheenjohtaja todennut samoin uudesta miesministeristä.”

Yleinen innostus

Nobel-kirjailija Heinrich Böll: ”Kun Jumala loi ajan, hän teki sitä tarpeeksi.” Kuinka paljon aikaa tarvittaisiin, että ihmiset oppisivat elämään ilman sotia. Sain muutama vuosi sitten häneltä lahjaksi historioitsija Peter Englundin teoksen Kirjeitä nollapisteestä. Eräässä lyhyessä novellissa kirjailija kuvaa osuvasti hurmosta, jossa elettiin sata vuotta sitten ennen ensimmäisen maailmansodan alkamista. Varsinkin nuoret, turhautuneet miehet kaipasivat muutosta jähmettyneisiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin lehdistön toitottaessa sotapropagandaa vuodesta toiseen.

Kesällä vietettiin ensimmäisen maailmansodan muistojuhlaa, sillä juhlaahan sodan alkaminen oli. Kaikki Euroopan maat halusivat sitä ja huuma vain levisi. Ajateltiin, että tulossa oli hyvä sota ja taistelusta nousisi uusi uljaampi maailma. Intellektuellit ja taiteilijat lähtivät auliisti mukaan. Monet korkeakouluissa opiskelleet nuoret miehet saapuivat rintamalle Homeros tai joku muu runoteos tai tunnetun filosofin kirja repussaan. Kaikki etsivät seikkailua. Sodan ensimmäisinä päivinä joku runoilija kirjoitti taisteluhaudoissa olevansa onnellisempi kuin missään muualla. Taidemaalarit kuvasivat koristeellista kaaosta, vaikka eivät olleet vielä nähneet yhtään ruumista. Tunnetuimpia sodan kuvaajia olivat futuristit, jotka sukeltautuivat syvälle kauniin sodan tunnelmiin.

Murhat muodissa

Dosentti Rinna Kullaan mukaan viime vuosisadan alku oli ajan valtaapitävien kannalta vaarallista aikaa, sillä poliittiset murhat olivat tavallisia. Pelkästään Euroopassa murhattiin Italian, Serbian, Portugalin ja Kreikan kuninkaat sekä Venäjän pääministeri ja kaksi sisäministeriä. Suomessa murhattiin Nikolai Bobrikovin lisäksi, ylin lainvalvoja ja Turun hovioikeiden presidentti.

Balkanilla aika oli otollista erityisesti poliittiselle väkivallalle ja nuorison utopia-ajatteluun liittyivät olennaisesti poliittiset murhat. Eräs Suur-Serbiasta haaveileva salaseura suunnitteli murhaavansa Itävalta-Unkarin kruununprinssin. Kolmen salaseuran jäsenen epäonnistuttua murhayrityksessä neljäs jäsen sai kahdella laukauksella Frans Ferdinantin ja hänen puolisonsa Sophien hengiltä, ja Sarajevon laukaukset käynnistivät ketjureaktion.

Kolme keisarikuntaa ja ottomaanien valtakunta hajosivat

Sodan arveltiin kestävän vain muutamia kuukausia, mutta todellisuus oli kuitenkin toisenlainen. Viiden vuoden sotimisen jälkeen Eurooppa oli suurelta osin raunioina. Se mitä tuolloin tapahtui, oli maailmanhistorian suurimman onnettomuuden alku. Toinen maailmansota oli ensimmäisen maailmansodan suoranainen jatke. Sadan vuoden takaa löytyvät myös useiden nykyisten konfliktien alkujuuret, mm Lähi-idässä. Tuskin 1900-luvun hirvittäviä diktatuurejakaan olisi syntynyt ilman ensimmäistä maailmansotaa.

Vaikka ensimmäisen maailmansodan syyllisiksi nimettiin Saksa ja Itävalta-Unkari, kaikilla Euroopan mailla oli omien sisäisten ongelmiensa lisäksi suurvaltapoliittiset syynsä ryhtyä sotaan.
Käyttövoimana oli äärinationalismi, vihassa toisia kohtaan unohtuivat sisäiset riidat. Vuosia kestänyt tuho ja hävitys päättyivät Versailles’n rauhansopimukseen kesällä 1919. Sodan lopputuloksena yksistään Eurooppaan syntyi toista kymmentä itsenäistä valtiota ja, ottomaanien valtakunnan hajottua, Lähi-itään lukuisia Kansainliiton alaisia, Englannin ja Ranskan hallinnoimia, protektoraatteja.

Jotain hyvääkin

Sata vuotta sitten marraskuussa 1914 lähtivät ensimmäiset suomalaiset nuoret miehet Saksaan saamaan sotilaskoulutusta. Myöhemmin heitä alettiin kutsua jääkäreiksi. Ensimmäinen maailmansota oli yksi niistä viidestä sodasta tai vallankumouksesta, jotka loivat edellytykset Suomen itsenäistymiselle. Muut olivat: Venäjän vallankumous, bolsevikkien vallankaappaus, Suomen vapaussota ja Venäjän sisällissota.

Yleisimmät perusväittämät

Lentäväksi lauseeksi on jo muodostunut lordi Arthur Ponsonby’n toteamus vuodelta 1928: ”When war is declared, truth is the first casualty” eli vapaasti suomennettuna ”totuus on sodan ensimmäinen uhri”. Tämän olemme kaikki voineet todeta myös viime vuosien aikana. Sotapropagandaan kuuluu Ponsonbyn mukaan kymmenen yleisintä väittämää.
1) Me emme halua sotaa. 2) Vastuu on vastapuolella. 3) Vastapuolen johtaja on paholainen. 4) Me taistelemme hyvän asian puolesta. 5) Vastustaja käyttää kiellettyjä aseita. 6) Vastustaja tekee julmuuksia tarkoituksella, me enintään vahingossa. 7) Meidän tappiomme ovat vähäisiä, vastustajan erittäin raskaita. 8) Taiteilijat ja älymystö tukevat meidän asiaamme. 9) Meidän missiomme on pyhä. 10) Joka epäilee tiedottamistamme, on petturi.
Yhdeksän vuosikymmenen jälkeenkin Ponsonbyn teesit pätevät. Valitettavasti mikään ei ole muuttunut edes länsimaiden tiedottamisessa eli informaatiosodassa (propagandassa).

Yhteinen Eurooppamme

Ensimmäistä maailmansotaa eräät historioitsijat pitävät suurvaltojen Euroopan sisällissotana. Se kumpusi kiihkomielisestä nationalismista ja suurvaltojen melkein automaattisesti lukituista liittosuhteista, jotka johtivat valtavia uhreja vaatineeseen järjettömään teurastukseen. Pysyvä rauha jäi haaveeksi, koska Versailles’n rauhansopimus epäonnistui. Sota esti kerta toisensa jälkeen Euroopan yhdentymisen. Toisen maailmansodan jälkeen ”valloittajat” idästä ja ”vapauttajat” lännestä hallitsivat maanosaa. Tälle haluttiin loppu Euroopan yhdentymisellä. Yksi viime vuosisadan suurimmista saavutuksista oli se, että eurooppalaiset ovat kyenneet hautaamaan sotakirveensä ja luomaan vahvat yhteiset instituutiot rauhan tueksi.

Como pasa el tiempo

Berliinin muurin murtumisesta tuli kuluneeksi marraskuussa 25 vuotta. Vuoden 1961 kesän vietin International Student Campillä Englannin Essexissä, kun Saksassa alettiin elokuussa rakentaa 15 kilometriä pitkää muuria. Mansikkatilan majoitustalossa huonetovereinamme oli meidän suomalaisten lisäksi kaksi itäsaksalaista tyttöä. Surimme yhdessä heidän omaistensa jäämistä muurin itäpuolelle. Tytöt eivät palanneet kotiinsa DDR: ään. Muurilla tapettiin 28 vuoden aikana melkoinen joukko yli tai ali yrittäjiä. Vuonna 1990 olin hänen kanssaan kahden kuukauden Euroopan matkalla Berliinissä, ja muiden mukana hajotimme ratakiskon pätkällä muuria Check Point Charley: lla. Muutama pala muuria on vieläkin Suomessa kotonamme kivienkeräilylautasellani.

Halloween – lyhenne englannin sanoista ”All Hallows’ Eve”

Juhla on saanut nimensä 800-luvulla Irlannissa kelttien pyhistä rituaaleista (samhain) talven alkamispäivänä. Monissa länsimaissa lokakuun viimeistä päivää vietetään vainajien päivänä. Näiden arveltiin liikkuvan pyhäinpäivän aattona. Irlantilaisten siirtolaisten mukana halloweenin vietto siirtyi Amerikkaan, missä juhlan tärkein tunnus on kurpitsalyhty. Yhdysvalloissa juhla on joulun jälkeen suosituin. Halloween on mm satanistien toinen pääjuhla, vapun lisäksi. Espanjassa ja Suomessa halloweenia vietetään amerikkalaisessa muodossa. Suomessa halloween ei ole vakiintunut mihinkään tiettyyn päivään eikä sitä ole määritelty virallisissa almanakoissa.
Ennen vanhaan Suomessa vainajille vietiin ruokaa saunaan ja heidän arveltiin kylpevän ennen varsinaista pyhäinpäivää. Vuoteen 1772 asti Suomessakin pyhäinpäivä oli aina 1.11., mutta sitä on kuitenkin alettu viettää 1950-luvulta alkaen liikkuvasti lauantaina 31.10. – 6.11.  SAM_2124

Halloween- kuvassa hän ja hänen entinen tyttöystävänsä 20 vuoden takaa.
Feliz Navidad i Prόspero Año Nuevo.