KAUNIITA JA RUMIA
Kesän suloa
Suomen kesä on ohi, mutta Espanjassa lämpöä ilmeisesti riittää joulukuuhun asti, koska merivesi on mahtava lämpövarasto kuuman kesän jälkeen.
Sankareita…
Askeleeni suuntautuvat lähes päivittäin Sankaripuiston halki. Näin syyskesällä se on kauneimmillaan. Kuopion Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston kokouksessa kuulin, että eräs jäsen oli tehnyt aloitteen mustien graniittisten nimilaattojen korvaamisesta valkoisilla rautaristeillä. Kun tätä näkymää katselee, ei voi muuta kuin ihmetellä muutosesitystä.
Onko heitä
Ukrainan konflikti on jatkunut jo muutaman vuoden, eikä ihmisten kärsimyksillä näytä loppua olevan. Kun EU sohaisi entisen Venäjän/Neuvostoliiton imperiumin mandaattia, Venäjä reagoi heti ja palautti itselleen Krimin niemimaan. Syttyi sisällissota, jossa myös venäläiset joukot ovat osallisina. Ukraina on myös uskonnollisesti kahtia jakautunut, lännessä roomalaiskatoliset ja idässä ortodoksit.
Puhuessamme ukrainalaisten kärsimyksistä, emme me suomalaisetkaan aina ole olleet vain sivustakatsojia. Kun ukrainalaiset yrittivät tulla tammikuussa 1940 Suomussalmen kautta Ouluun, heidät otettiin melko nuivasti vastaan. Emmekä me suomalaiset yhtään häpeä sitä.
Suomussalmen ja Raatteentien taisteluissa, Suomen torjuttua venäläisten ensimmäisen hyökkäyksen joulukuussa 1939, Neuvostoliitto lähetti apuun Ukrainassa kootun valiojoukkoyksikön, joka myös torjuttiin. Sen menetykset olivat yli 5 000 miestä: kaatuneita, haavoittuneita, kadonneita, paleltuneita ja yli tuhat sotavankia.
Josif Stalinin sanotaan aikoinaan todenneen, että yhden ihmisen kuolema on murhenäytelmä, mutta miljoonanihmisen kuolema on vain pelkkä tilastomerkintä.
Pitkäviha
Baltian maat ovat olleet pitkään suurvaltojen pelinappuloita. Saksan ja Neuvostoliiton hirmuteot 1900-luvulla toistensa maissa tunnetaan melko laajalti, mutta näiden jättiläisten puristuksiin jääneiden balttien kärsimykset ovat aivan omaa luokkaansa, ja niistä puhutaan hyvin harvoin. (Brit Buttar: Jättien puristuksessa, Taistelu Baltiasta 1941 – 1945.)
Liettua, Latvia ja Viro kärsivät paljon enemmän kuin suurvallat. Baltian maat ovat suhteellisen pieniä. Viron väkiluku on n. 1.3 miljoonaa, Latvian n. kaksi miljoonaa ja Liettuan n. kolme miljoonaa. Maat menettivät toisessa maailmansodassa viidesosan väestöstään, enemmän kuin mikään muu maa Puolaa lukuun ottamatta.
Kolmikko koki kolme perättäistä miehitystä. Pahinta on, että suuri osa miehitettyjen maiden kansalaisista kuoli omien maanmiestensä surmaamina. Kulloinenkin miehittäjä käytti täten hyväkseen valtaansa. Tämä verenvuodatus on jättänyt syvät arvet, joista kärsitään vielä nykyäänkin. Neuvostoliiton ikeen alla baltit ehtivät olla viisikymmentä vuotta. Suuri venäjänkielinen väestö on muodostunut erityisesti Virolle (30 prosenttia) ja Latvialle (34 prosenttia) ongelmaksi, (Liettuassa on venäjänkielisiä vain 7 prosenttia), jonka maat ovat luvanneet hoitaa vähitellen aikaa myöten – mutta se tuskin onnistuu. (Leena Hietanen: Viron kylmä sota.)
Lännen ja idän raja
Viron koillisosassa sata metriä leveän Narva-joen länsirannalla seisoo saksalaisten keskiajalla rakennuttama mahtava Hermannin linna, Joen toisella puolella sitä uhkaa Venäjän ruhtinaitten rakennuttama Iivanan linna. (Professori Seikko Eskola: Venäläiset Baltian ongelmana.) Linnojen välillä on Naton ja Venäjän raja. Narva-joen länsipuolen väestöstä 95 prosenttia on venäjänkielisiä, mutta eivät he kuitenkaan halua jäädä Narvaan, eivätkä siirtyä Venäjän puolelle vaan hakeutuvat Viron kaupunkeihin. Tallinnan asukkaista 47 prosenttia on venäjänkielisiä.
Baltian maissa on kaikkiaan miljoona venäjänkielistä. Osalla väestöstä ei ole minkäänlaisia kansalaisoikeuksia. Onko tämä mahdollisesti syynä siihen, että Baltian maat eivät halua osallistua yhteiseen taakanjakoon, koskien Eurooppaan suuntautuvaa kansainvaellusta.
Arvaamattomia arvoja
Radio-Suomen toimittaja tuossa vieressäni olevasta vastaanottimesta heläyttää: ”Kello jatkaa porskuttamistaan eteenpäin, ja pitää kiirettä”.
Median mukaan kaikista pyhistä perusarvoista loukkaamattomin on sananvapaus. Mutta milloin voidaan sanoa, että jopa taiteellisen esityksen sanavalinta loukkaa kuulijoita. Kuopion taidemuseossa näyttelyn avajaisissa hyvä maku ylitettiin moneen kertaan. Tallensin siellä tämän valokuvan. Yksi valokuvaajista makaa selällään lattialla.
Huomioitsija
Taas kerran hän mumisi itsekseen: ”Pystyyköhän Suomen hallitus, valtamedian toivomuksen mukaan, säätämään sellaisen lain, että väkivalta kielletään lailla.”