Jotakin sinistä
Olen yrittänyt hävittää kaikki siniset valot kotoa ja vältän niitä muuallakin, vaihdoin jopa ”läppärini” näytön taustavärin, mutta se on vain turvallisuusharha, sillä kaikki näyttöruudut säteilevät sinistä valoa, myös televisioruutu. Jokaisen näkökykyään hellivän pitäisi muistaa, että silmätkin vaativat lepoa. Sininen valo rasittaa silmiä, mutta sillä on myös positiivisia vaikutuksia. Erityisesti digitaalisten laitteiden korkeaenerginen sininen valo aiheuttaa silmien väsymistä, rasittumista ja jopa unettomuutta. Koska sinisen valon aallonpituutta on paljon päivänvalossa, se auttaa meitä pysymään hereillä. Liiallisella altistumisella vaikutus voi kuitenkin muuttua päinvastaiseksi! Jos illalla oleskelee kirkkaassa valossa, melatoniinihormonin eritys häiriintyy. On hyvä välttää televisioon ja tietokonenäyttöön katsomista kahden tunnin ja e-kirjan lukulaitteeseen katsomista tunnin ajan ennen nukkumaanmenoa. Erityisen haitallinen on sininen ledi ja sen spektrin sininen piikki kaikissa kodin laitteissa ja valoefekteissä. Kaikki valon mittaamiseen ja määrittämiseen perustuvat yksiköt on johdettu candelasta (cd). Sana tulee latinasta ja tarkoittaa talikynttilää.
Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus osoittaa, että keinotekoisessa sinisessä valossa kasvatetut kasvit tuottavat merkittävästi enemmän hyödyllisiä kemikaaleja, joita esiintyy luonnostaan runsaasti niin sanotussa superruuassa. Kokeessa testattiin persiljaa, basilikaa ja tomaattia. Sininen lisävalo lisäsi kaikkien ravintokasvien fytokemikaalimääriä, joilla on todettu olevan terveyttä edistäviä ja jopa farmakologisia vaikutuksia. Tulos osoittaa, että sinisen lisävalon avulla terveyttä edistävien aromien tuotantoa voidaan lisätä missä tahansa.
Jostain kumman syystä sininen väri viehättää melkein kaikkia ja tässä pari herkullista näytettä. Zaragozassa kuvasin kerrostalon päätyseinän ja tämän toisen rakennuksen uudistuneen ulkoasun olette jo varmaan huomanneet Torreviejan ostoskujan tuntumassa. Se on entinen kaupunki-info, joka nyt tuottaa turvallisuudentunnetta ranta-alueella.
Toisenlainen todellisuus
Koska meillä vielä oli joulu, jota työmarkkinajärjestöt eivät ole ehtineet siirtää tai lopettaa kilpailukyvyn parantamiseksi, vietimme sen perinteisesti jälkikasvun kanssa. Joululomalla Helsingissä kävimme katsomassa seitsemänvuotiaan pojanpojan uusinta harrastusta, seinäkiipeilyä. Kyllä minua hirvitti alhaalta katsojana, sillä pienen pojan jalat eivät meinanneet millään yltää seinässä oleville nystyröille, ja niskani joutui koetukselle, kun katselin vesselin kipuamista katonrajaan. Onneksi oli turvavaijeri.
Kun oli seurattu kiipeilijän velipojan lätkäharjoituksia, ehätimme aterialle. Ruokapöydässä käytiin jälleen keskustelua ruoan arvosta. Hän otti esille pakolaisleirin nälkäiset syyrialaispojat, jotka joutuvat kulkemaan lumihangessa paljain jaloin. Sitä seurasi ihmettelevä kommentti: ”Miks’ ne ei mene Stockmannin Hulluille päiville ja osta kenkiä.”
Talvisiivous
Kunnon pakkasia on Suomessa pidetty melkein koko tammikuun ajan. On ollut ihan pakko roudata patjat, peitot ja tyynyt paleltumaan, toisin sanoen, tapattaa kaikki mahdolliset pieneliöt. Myös pakkaamista odottavat matkalaukut on jätetty pariksi yöksi parvekkeelle. Torreviejassa lääkäri Seppo Haapalahti kertoi minulle muutama vuosi sitten, että esimerkiksi homesieni ei vaivaa kovin paljon paikallisia asukkaita, koska he ovat karaistuneet itiöiden hyökkäyksiä vastaan. Hän valitteli olemattomia pakkasia. Homelajeja tunnetaan tuhansia. Jotkin homeet pystyvät kasvamaan jopa niinkin viileässä kuin +2°C:n lämpötilassa. Jos olosuhteet eivät salli homeen kasvua, se voi pysyä hengissä pitkiä aikoja odottaen niiden muuttumista suotuisiksi. Myrkylliset homeet aiheuttavat vakavia terveydellisiä haittoja ympäri maailman. Yleisesti homeille ja niiden toksiineille altistutaan suun kautta saastuneen ruoan välityksellä. Muita altistusreittejä ovat iho ja hengityselimet. Tiedetään, että useat homelajit kykenevät käyttämään ravintonaan tavallisia rakennusmateriaaleja. Toksiinintuottokykyiset homeet voivat lisääntyä rakennuksissa erityisesti kosteissa olosuhteissa.
Pölypunkit ovat hämähäkkieläimiä. Perinteisesti niiden määrää on kehotettu vähentämään mm. tyynyjen ja peitteiden pesemisellä yli 60-asteisessa vedessä sekä viemällä petivaatteet ulos pakkaseen (-18 astetta) tai kuumentamalla niitä saunassa vähintään tunnin ajan pari kertaa vuodessa. Kaikki nämä toimenpiteet pienentävät huomattavasti punkkien ja niiden allergeenien määrää. Sitä voidaan pienentää myös ”punkkilakanoilla” sekä tiiviillä patjan- ja tyynynsuojuksilla, joita punkit eivät läpäise.
Häiriköintiä
Eduskunnan sivistysvaliokunta patistaa opetushallitusta laatimaan kännykkäsääntöjä kouluihin. Eihän se riitä. Sääntöjä pitäisi kohdistaa kaikkeen holtittomaan kännykällä häiriköintiin. Mutta miten tämä homma hoidettaisiin ilman, että rajoitetaan meidän kallista kansalaisvapauttamme. Vaikkapa junassa tai bussissa: Älä huuda puhelimeen kaikkia intiimejä yksityisasioitasi viittä minuuttia pitempään. Teatterissa tai konsertissa: Älä nosta puhelimen näyttöä, takana istuvan silmien eteen koko esityksen ajaksi, vaikka sinun olisi pakko näpelöidä kännykkää. Yleensäkin kaikki älätys ja käyttäytymiskäskyt ovat inhottavia, mutta kun kovin monet henkilöt ovat joko ymmärtämättömiä tai piittaamattomia. ”Ihmisiltä on hävinnyt lähimmäisten kunnioitus ja läsnäolon taito”, kirjoittaa päätoimittaja Aija Pirinen ja jatkaa: ”Miten vanhemmat ja opettajat voivat vaatia lapsilta soveliasta kännykkäkäytöstä, jos eivät itse hallitse käytöstapoja.”
Vapaus on välttämättömyyden tajuamista
Tämä on kirjailija Hannu Raittilan ajatus lyhytproosaa sisältävässä kirjassa Ulkona. Lääkekehittelijä Pera toteaa, että lääkefirmat eivät ole enää kiinnostuneita ihmisten parantamisesta vaan optimaalisesta voitosta, niinpä Perakin suunnittelee kehittelevänsä viihdesovelluksia. Siru- ja piilevyteknologia antaa mahdollisuuden sijoittaa informaatiota pieneen tilaan. Ruokailun jälkeen ihmisten pitäisi liikkua, joten ekspertti voisi suunnitella sellaisen kapselin, jossa on piinsirun sisältämää ääntä. Se aktivoituisi ruoansulatuskanavan loppupäässä ja mahasta alkaisi kuulua vaikkapa Porilaistenmarssi. Se saisi liikettä laiskemmankin niveliin.
Lopuksi hän pohtii
Vuosia vellonut Guggenheim-projekti on taas kerran paljastanut kuinka takapajuista, innovaatioköyhää ja myönteistä kehitystä vastustavaa suomalainen talouspoliittinen ajattelu on. Rahvas ei näytä millään ymmärtävän millainen taloudellinen Sampo Guggenheim-museo olisikaan, vaikka hanketta ajavat konsultit, lobbarit ja muut asiantuntijat ovat arvioineet, että vuosittainen kävijämäärä museossa olisi ainakin 550.000 henkeä – käyhän New Yorkin Guggenheimissakin miljoona ihmistä vuodessa.
Lukuvinkki: Konsulttidemokratia – Miten valtiosta tehtiin tyhmä ja tehoton.
Suomen Akatemian tutkijatohtori Hanna Kuuselan ja tietokirjailija Matti Ylösen teos on ensimmäinen laajaan aineistoon perustuva selvitys ulkopuolisten asiantuntijoiden ja konsulttiyritysten voittokulusta suomalaisessa hallinnossa. Kuinka Suomesta tehdään ketterällä innovaatiostrategialla win – win – winlandia.