14.3.2018

SUURET SUKUPUUTTOAALLOT

Helmivene

Kun katselee Espanjan kauppahallien kala- ja äyriäislajeja, niissä voi havaita monia ikiaikaisia muotoja. Arviolta viisi miljardia vuotta sitten alkoi maapallon eliökunnan kehittyminen. Kaikki elävät olennot polveutuvat samasta yksisoluisesta kantamuodosta, josta evoluutio on kehittänyt monimuotoisen elämän kirjon.

Muinaisista eliöistä paleotaiteilija Maija Karala on maalannut kuvia, jotka perustuvat todellisiin löytöihin ja tutkimuksiin viidestä edellisestä sukupuuttoaallosta. Maalaukset ovat Kuopion museon arkistosta.
Elämme nyt maapallolla kuudetta suurta sukupuuttoaaltoa. Emme tietenkään tiedä kuinka suuri tästä mullistuksesta tulee. Sen katsotaan alkaneen kaksi ja puolisataa vuotta sitten, jolloin Kehruu-Jennyn rakentamisesta alkoi teollinen vallankumous. Teolliset keksinnöt mahdollistivat erilaisten tavaroiden myös ”turhakkeiden” tuotannon yhä tehokkaammin ja vähemmällä työvoimalla.

 

Mitä tällä lintujen ja nisäkkäiden valtakaudella tapahtuu jää nähtäväksi. Tuhon alku on kuitenkin lähes kokonaan ihmisen aiheuttamaa. Ihminen on ajanut eläinlajeja sukupuuttoon tuhansia vuosia ja nykyään tahti on vain kiihtynyt.

Syyt sukupuuttoaaltoihin

Egolokiset katastrofit, kuten tulivuorenpurkaukset tai meteoriitit ovat aiheuttaneet maapallon lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden rajun nousun. Joukkotuhot ovat sitten muuttaneet evoluution käytettävissä olevaa materiaalia, mutta elämän monimuotoisuus on lähtenyt jokaisen katastrofin jälkeen uudelleen lisääntymään.

Ilmaston muutos

New Yorkin Columbian yliopiston tutkimusverkon raportista ilmenee, että Helsingissä lämpötilan nousu on maailman huippua ja tulvat tulevat olemaan Euroopan pahimpia. Raportti ennustaa Helsingin keskilämpötilan nousevan 2020-luvulla pahimmassa tapauksessa 2,5 astetta. Näin jyrkkää lämpötilan nousua ei ennusteta mihinkään muuhun Euroopan kaupunkiin.

Samansuuntaiseen ennusteeseen on päätynyt myös Newcastlen yliopisto Britanniassa. Sen mukaan lähivuosikymmenten pahimmat tulvat Euroopassa koettelevat Dublinia, Helsinkiä, Riikaa, Vilnaa ja Zagrebia. YK:n mukaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on, että ilmasto ei saisi lämmetä enempää kuin 1,5 astetta vuodessa. Todennäköisesti tavoitteeseen ei päästä tänäkään vuonna.  

Jatkuvan kasvun ideologia

Mihin johtaa tämän länsimais-kristillis-kapitalistisen kulutusyhteiskunnan jatkuvan kasvun ideologia? Maapallolla oli vuonna 1800 ihmisiä noin yksi miljardi. 1900-luvun alussa ihmisiä oli kaksi miljardia, mutta vuona 1960 ihmisiä oli jo kolme miljardia. Tämä ihmismäärä on keskimäärin se mihin maapallon ekologinen kantokyky riittää luonnonvarojen osalta. Mutta jo vuosia on keskikesällä toitotettu, että tämän vuoden ekologiset voimavarat on käytetty. Väestömäärän kasvu on tosin hidastunut. Ihmisiä on nyt 7.7 miljardia, mutta tutkijoiden ennusteen mukaan maailman väkiluku on kahdeksan miljardia vuonna 2020.

Monien päättäjien mielestä immateriaalinen kulutus, kuten palvelujen, taiteiden, sosiaalisen median (facebookin) käyttö ei vaikuta ilmaston muuttumiseen. Totta kai, jos menet kirkkopuistoon ja laulaa luikautat siellä pari veisua ”omasta päästä” ilman paperia, ilmasto rasittuu melko vähän (tosin kengänpohjat kuluvat), mutta juuri mitkään muut kulttuuri-ja taideproduktiot eivät synny ilman energian ja tavaran kulutusta.

Maailma ilman meitä

Hätkähdyttävää on lukea amerikkalaisen Alan Weismanin kuuluisaa teosta The World Without Us. Se valittiin muun muassa Time-lehden vuoden 2007 tietokirjaksi. Teos on julkaistu suomeksi nimellä Maailma ilman meitä 2008. Kirjassa Weisman leikittelee ajatuksella, jossa ihminen katoaa tyystin maapallolta. Kirjassa kuvaillaan kuinka luonto valtaa takaisin ihmisen muokkaamat alueet.

Mitä tapahtuu maapallolle ilman ihmisiä seuraavana päivänä, mitä viikon, kuukauden, vuoden, sadan tai tuhannen vuoden kuluttua? Tässä vaiheessa tosikko toteaa, ettei ihmisten yhtäkkinen ja täydellinen katoaminen ole mahdollista. Se on erittäin epätodennäköistä, mutta ei sentään aivan mahdotonta. Esimerkiksi jonkin superviruksen kehittyminen saattaisi kyseenalaistaa ihmisen olemassaolon maapallolla.

Kun viime aikoina ympäristökeskustelu on tuntunut kohdistuvan vain ilmastonmuutokseen, niin Maailma ilman meitä laventaa huomiota muihinkin aiheisiin. Weisman kirjoittaa ihmisestä luonnon tuhoa aiheuttavana voimana, joka vetää vertoja tulivuorille, maanjäristyksille, jääkausille ja asteroideille.

Ilmastonmuutos on vain yksi ihmisen aikaansaannoksista ja se vaikuttaa eniten ihmisen itsensä elämään maapallolla. Tähtitieteilijöiden ja muiden ”taivas viisaiden” mukaan, ihmisen olemassaolosta ei jäisi muuta jälkeä kuin avaruudessa kohti tuntemattomia aurinkokuntia etenevät radioaallot, joihin on tallentunut ääntä ja kuvaa ihmiselämästä.

”Tosiasiallisesti poliittisen ja vihreän eliitin puuhastelulla ei ole suurtakaan merkitystä ihmisen elinympäristön kannalta ellei väestömäärää, tavaroiden tuottamista ja kuluttamista saada puolitettua”, hän sanoi ja jatkoi, ”After me the Flood.”