14.9.2015

Jättöjuova
Jättöjuova

SYKSYN SULOA

Jättöjuova
Taivaalle tähyäminen on meidän perheessä yleensä hänen heiniään, mutta innostuinpa minäkin nappaamaan tämän kuvan mökin pihamaalla. Syksyn edetessä lentoreitit kytevät yhä useammin mielessä, kun lähtö Torreviejaan lähestyy.

Madonluvut vanhoille käsityksille
Toisin kuin Espanjassa Suomessa varsinainen kesäaika oli hyvin vetinen, niinpä se sai katseeni kiinnittymään kasteeseen siis kastematoon. Madot eivät ole erakkoja, jotka harhailevat mullassa satunnaisissa paikoissa vaan viettävät hyvinkin ”sosiaalista elämää”. Visa Nuutinen on tehnyt väitöstutkimuksen Kastelierojen lisääntymisestä ja ekologiasta. Se sisältää paljon tietoa näiden maata möyhentävien kaksineuvoisten matojen elämästä.

Kastemadon eteneminen on hyvin hidasta puuhaa, koska se joutuu syömään reittinsä maan sisässä. Lyijykynänpaksuiset pystysuorat käytävät voivat ulottua kolmen metrin syvyyteen. Matotaajamissa reikiä on noin viidentoista sentin välein, joten ”kylävierailut” ovat helppoja. Sateella ja öisin lierot tulevat ulos käytävistään ja niiden parittelu tapahtuu maan päällä. Vaikka yksilöt elävät vain kahdesta kolmeen vuotta, niiden lisääntymiskyky on uskomattoman suuri. Vuodessa lierot tuottavat luonnonmultaa tonneittain hehtaaria kohti.

Nopeat muutokset
Maailman väkiluku ylitti miljardin vuoden 1800 paikkeilla, nyt meitä on yli seitsemän miljardia ja tämän vuosisadan lopussa väkeä on jo yksitoista miljardia. Euroopassa asui seitsemänkymmentä vuota sitten kolmannes maapallon väestöstä, nyt enää kymmenen prosenttia. Samaan aikaan Afrikan väkiluku on kaksinkertaistunut ja tällä vuosisadalla se nelinkertaistuu miljardista neljään miljardiin. Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa

Digiaika on luonut uudenlaisia keinoja pakolaisille, kun he etsivät turvallisempaa tai muuten mukavampaa paikkaa. Tieto kulkuväylistä ja vastaanottopalveluista eri maissa leviää sekunneissa. Koska yksin pakeneminen ja siirtyminen omasta maasta kaukaisiin oloihin saattaa olla vaikeaa, ihmissalakuljetuksesta on tullut hyvin tuottavaa liiketoimintaa, miljardibisnestä. Salakuljettajia on vaikea saada kiinni ja rangaistukset ovat mitättömiä, joten toiminta kukoistaa.

Ihmiset ovat aina vaeltaneet sotien ja muiden kriisien tieltä. Köyhyys ei ole mikään syy vaan yleensä seuraus huonosta hallinnosta, joka on myös useimpien sotien aiheuttaja. Afrikassa on vain muutama valtio, jossa on edes jonkinlainen säällinen tai toimiva hallinto. Saharan eteläpuoli on vaurasta aluetta, mutta ihmiset kärsivät, sillä siellä vallitsevat korruptio, ahneus ja ryöstökapitalismi, vaikka johtajat ovat saaneet koulutuksensa länsimaisissa huippuyliopistoissa – tai ehkä juuri siksi.

Narrien laiva
Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski lähti etsimään vastauksia siihen, mistä kaikki kärsimys, köyhyys, ahneus ja väkivalta tulevat maailmaan. Narrien laiva kertoo hänen tutkimusmatkastaan neljällä mantereella. Lukemisen arvoinen kirja kertoo maailman karuudesta, mutta myös siitä, että on toivoa. Kleptogratia eli institutionaalinen varastaminen on maailmanlaajuista. Syyttävä sormi kääntyy kehitysmaiden eliitteihin, mutta esimerkkejä löytyy joka puolelta maailmaa. Ukrainaa ja Keniaa kutsutaan välitilamaiksi. Huhtikuussa 2013 Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski vieraili Ukrainassa. Raskaansarjan eurooppavaikuttajalla oli ranteessaan vain 130 euron arvoinen kello. Ukrainalainen lehti Tyžden alkoi irvailla ukrainalaispoliitikoille, jotka kantoivat ranteissaan kymmenien tuhansien eurojen kelloja. Voi hyvin kuvitella minkä viestin poliitikot antavat niille, jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä.

Yleisesti on tiedossa, että Ukrainassa voi rahalla ostaa parlamenttipaikan. Ukrainan oligarkit ovat suurliikemiehiä, joilla on huomattava taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutusvalta. Liikesuhteidensa avulla he kykenevät hallitsemaan markkinoita useilla toimialoilla. Monella oligarkeista on myös joukkotiedotusvälineitä omistuksessaan. Varallisuutensa he keräsivät Neuvostoliiton hajoamisen ja Ukrainan vuonna 1991 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen.

Kenian presidentti Uhuru Kenyatta, ei mikään puhdas pulmunen hänkään, yritti keväällä 2013 saada kansanedustajia alentamaan palkkojaan. Kenian 349 parlamentaarikkoa vastasi nostamalla palkkojaan 7700 euroon kuukaudessa. Palkka on 130 kertainen verrattuna kenialaiseen keskiarvoon eli noin 60 euroon nähden. Erilaisten lisien kanssa kansanedustajien palkka on 15 000 euroa kuukaudessa ja lisänä on vielä 50 000 euron autoetu.

Heikki Aittokoski suomensi Narrien laivaansa varten yli 500 vuotta vanhoja, oikeustieteen tohtori Sebastian Brantin kirjoittamia, tekstejä. ”Suuri maa tai pieni loputon on narrien joukko. Se narrinpuuron hämmentää, ken itse itsens’ ylentää. Omahyväisyyttä täynnä rinta, vaikka kuinka kertoo peilin pinta kirkkaan, selvän totuuden, vastaan katsoo narri poloinen.”

Ruokaa merestä
Ruokaa merestä

Ihmiset liikkuvat
Yli miljoona suomalaista on lähtenyt aikojen saatossa maailmalle. Siis moninkertaisesti se määrä mitä Suomeen on muutettu. Venäjän vallankumouksen melskeissä Suomeen pakeni kymmeniä tuhansia ihmisiä. Vuonna 1922 idästä tulleita pakolaisia laskettiin olevan 33 500. Inkeriläisiä tuli Suomeen 1990-luvulla lyhyessä ajassa 6 300. Kun taas 1860 – 1930 -lukujen välisenä aikana yli 300 000 suomalaista lähti pääasiassa köyhyyttä pakoon Amerikkaan. Ruotsiin töihin muutti yli 800 000 suomalaista vuosien 19945 – 1999 aikana.

Koko 2000-luvun ajan Suomessa Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) on vaatinut lisää maahanmuuttajia, ulkomaalaista työvoimaa. Todennäköisesti EK on nyt vallitsevaan tilanteeseen tyytyväinen, kun Suomeen saapuu joukoittain nuoria työkykyisiä miehiä. Esimerkiksi Saksa ja Ruotsi ovat jo vuosia osanneet käyttää siirtolaisia ja pakolaisia hyväkseen parantaakseen huoltosuhdetta. Ne ovat kääntäneet väestön harmaantumisen aiheuttaman haasteen voitokseen siirtolaispolitiikan avulla.

Vesi loppuu
Vesi loppuu

Sotalapset
Sotalapsiliiton mukaan Suomesta siirrettiin toisen maailmansodan aikana 80 000 lasta pääasiassa Ruotsiin ja Tanskaan. 1-14 vuotiaat lapset sijoitettiin yksityisperheisiin. Vuosien 1939 – 45 suomalaisten lasten siirrot olivat, suhteessa maiden väkilukuun, toisen maailmansodan maailmanennätystasoa. Enemmistö eli 72 000 lasta siirrettiin Ruotsiin. Lapsia kohdeltiin vaihtelevasti, sekä hyvin että kaltoin, jopa hyväksikäytettiin. Vanhemmistaan erotettujen lasten ei sallittu pitää edes kirjeyhteyttä entiseen kotiinsa vaan heidät eristettiin täysin.

Sodan päätyttyä pääosa lapsista palasi kotimaahan, mutta eri syistä huomattavan moni jäi palaamatta. Ruotsiin jäi noin 15 000 lasta ja Tanskaan noin 500 sinne siirretyistä noin 4 000 lapsesta. Ruotsissa ”natiivisyntyvyys” oli 1930-luvulla miinusmerkkistä, joten se oli yksi syy suuren sotalapsimäärän vastaanottoon Suomesta. Virallinen valtiojohto ei kummassakaan maassa sitä tunnusta eikä ota kantaa asiaan.

Talvisodan aikana Seppo Rossin perheestä lähetettiin kolme lasta Ruotsiin. Viisivuotias Seppo, runsaan vuoden nuorempi Tapani ja Pirkko-vauva sijoitettiin jokainen eri perheeseen Ruotsissa. Lapset palasivat Suomeen, mutta keväällä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa heidät lähetettiin takaisin. Seppo joutui sijoitusperheessään lähes orjan asemaan, mutta pikkuveljeä kohdeltiin paremmin ja tämä jäikin sitten Ruotsiin.

Totuus
Mikäli hän ei tähyile taivaalle, hän tähyilee kirjojaan. Saatteeksi juttuuni sain häneltä tämän Unto Kupiaisen runon: ”Totuuskin on matkustavainen, levoton sielu ja sen lajin nainen, jolla on monta ylkää, eikä se ketään hylkää. Lihoo vain ja laihtuu, aina kun sulhanen vaihtuu”.