KIMURANTEIKSI JÄÄTYNEET SUHTEET
Kaikki keikuttavat venettä
Sanotaan, että samassa EU-veneessä ollaan, mutta pitääkö se paikkansa. Näyttää siltä, että monissa veneissä soudetaan, ja muutamat niistä ovat uppoamaisillaan. Maanosamme kannalta oli varsin mielenkiintoista, että UK:n ja EU:n eliitit pohtivat pääministeri David Cameronin johdolla brittien vaatimia etuoikeuksia vuorokausi sotalla samaan aikaan, kun miljoonakaupunki Aleppoa pommitettiin groznyksi, ja hallitsematon kansainvaellus eteni EU:n alueella.
Erilaista elämää
Välimeren länsipäässä ihmiset lomailevat ja loikovat aurinkoisella hiekkarannalla samaan aikaan, kun pakolaiset pyrkivät itäpäässä henkensä kaupalla Välimeren yli Euroopan puolelle. Muuttoliike varmasti vain kiihtyy kevään edetessä ja kesällä. Lähi-idässä ja Afrikassa miljoonia ihmisiä odottaa, epäinhimillisissä oloissa, sodan keskellä tai äärimmäisessä köyhyydessä, pääsyä parempiin oloihin.
Kreikan ja Balkanin maiden sietokyky on jo nyt äärimmilleen venynyt pakolaisten suuren määrän vuoksi, kun taas muutamat Itä-Euroopan maat, joilla ei ole minkäänlaista pakolaisten vastaanottojärjestelmää pyrkivät pitämään pakolaiset loitolla. Turkki kiristää EU-mailta kuutta miljardia, viisumivapautta ja muita etuja, jotta pakolaisongelma saataisiin ratkaistua edes väliaikaisesti lähempänä ihmisten kotimaita. Nähtäväksi jää, mitä takeita EU:lle on Turkin avusta.
Uutisia kuunnellessaan hän mumisi itsekseen: ”EU aikoo ratkaista maahanmuutto-ongelman järjestämällä pakolaistenvaihtoviikot.”
Jättiläiskilpikonna
Euroopan unioni perustettiin, jotta EU:n sisämarkkinoilla (kansainvälisten suuryritysten toivomuksesta) työvoima, tavarat, palvelut ja pääoma voivat liikkua yhtä vapaasti maasta toiseen kuin maan sisällä. Todennäköisesti kukaan ei silloin ajatellut, että vapaa liikkuvuus taattiin myös kansainvälisille rikollisille ja terroristeille. Monet Euroopan valtiot ovat liian mahtipontisia, entisiä suurvaltoja, että ne kykenisivät estoitta sovinnolliseen yhteistyöhön.
Kun muut sopimukset olivat jääneet vain teksteiksi, joita rikottiin, nostettiin taustalle jäänyt rauhanaate etusijalle. Rauhantyötä vauhditti EU:n saama Nobelin-rauhanpalkinto vuonna 2012. Rauha on säilynyt alueen läntisessä osassa Pariisin ja Brysselin terroristi-iskuihin saakka. Pariisin iskujen jälkeen Ranskan presidentti totesi maansa olevan sodassa. Ilmoittaakohan koko EU nyt, Brysselin iskujen jälkeen, olevansa sodassa, koska iskut kohdistuivat suoraan Unionin sydämeen? Mutta ketä vastaan sodittaisiin – terrorismiako vai Islamilaista kalifaattia vastaan?
Terrorismi
Epäsymmetrinen sota ei ole mikään uusi asia. Partisaanit, sissit, vastarintaliikkeet, vapaustaistelijat ja terroristit, ovat aina käyneet ja käyvät epäsymmetristä sotaa. Pariisin ja Brysselin pommi-iskut ovat tyypillisiä epäsymmetrisen sodan esimerkkejä.
Mistä me länsimaalaiset hyvikset olemme saaneet sen ylivertaisen armolahjan, että me tiedämme, mikä on erilaisen maailmankatsomuksen omaaville ihmisille hyväksi? Mikä oikeus meillä on levittää omaa elämäntapaamme asevoimin muihin maihin?
Islam ja Isis
Kun Muhamed kuoli vuonna 632 jaa., islamilainen maailma jakaantui kahtia. Shiiat erosivat sunneista omaksi ryhmäkseen perimyssodan seurauksena. Nykyään muslimeja on maailmassa 1,6 miljardia, joista sunneja on noin 80 %. Sunnien ja shiiojen välisissä sodissa ei pohjimmiltaan ole kysymys pelkästään uskonnosta vaan heimot tai valtiot käyvät keskenään taistelua vallasta. Näihin taisteluihin ovat aina sekaantuneet (ristiretkistä lähtien) myös ulkopuoliset kuten nykyään USA, EU ja Venäjä.
Islamilainen valtio on Irakin pohjoisosassa ja Syyriassa toimiva jihadistijärjestö, jonka monet määrittelevät myös terroristijärjestöksi. Se perusti alueelle Kalifaatin kesällä 2014. Isisin ideologia perustuu sunni-islamilaiseen wahhabismiin, joka on Saudi-Arabian valtauskonto.
Follow the money
Mistä Isis (rikkain terroristijärjestö) saa rahansa ja kenen kanssa se käy kauppaa? Suurin tulolähde on öljy, jota pumpataan Irakista ja Syyriasta ja myydään Turkkiin ja Iraniin tai niiden kautta. Muita tulolähteitä ovat olleet ja ovat: Mosulin keskuspankin kassan ryöstö (425 miljoonaa dollaria), kiristys, panttivangit, ihmiskauppa, salakuljetus ja muinaismuistojen myynti.
Kauhuskenaario
Suomen puolustusvoimissa tehtyjen tutkimusten mukaan älykkyystestien tulokset ovat alkaneet huonontua 1990-luvun lopusta lähtien. Siihen saakka parempi koulutus ja ravitsemus sekä infektiotautien väheneminen pitivät ihmisälyn nousukäyrän positiivisena. Norjassa ja Tanskassa armeijatesteissä on havaittu sama ilmiö. Lasku näkyy jatkuvana erityisesti numerotaidoissa.
Asiaa ovat tutkineet myös brittiläiset tutkijat, antropologi Edward Dutton ja psykologi Richard Lynn. Tutkimuksia on tehty seitsemässä maassa ja kaikkialla tulos on samansuuntainen sukupuolesta riippumatta. Sen yleismaailmallisuus ja jatkuva suunta ilmentävät, että jotain on todella tapahtunut suurten ikäluokkien lapsille. Fiksuuntuminen on kääntynyt laskuun.
Syyksi on tarjottu maahanmuuttoa, mutta Suomessa se ei ole ollut niin merkittävä tekijä, että se olisi vaikuttanut armeijan teettämiin testeihin. Toiseksi syyksi on tarjottu kännykkäkulttuuria. Kuten lapsi imee energiansa vanhemmiltaan, älykännykkä imee itseensä älyn käyttäjästään. Tosin älyllisen suorituskyvyn lasku alkoi jo, kun puhelinta käytettiin vain soittamiseen.
Jotain uutta älykkyystutkimusta tehdään myös Suomessa, sillä maankuulu YLE:n tutkiva journalismi uutisoi, että kaikki suomalaiset pöntöt pyritään rekisteröimään fasebookiin ja muualle someen. Tuhannet ovat jo hoitaneet hommansa, mutta miljoonaan pönttöön tähdätään.
Sometkut
Suorastaa avunhuudolta kuulostaa toimittaja Sami Vainion ilmaus: ”Sulkekaa hyvät ihmiset se sosiaalinen media, edes hetkeksi, saatte vähemmän sytykkeitä, mutta enemmän happea ajatella.” Täytyy sanoa, että tämä asia ei paljon hätkäytä sivusta seuraajaa, ihmetyttää vain mihin kaikkeen turhanpäiväiseen sormeiluun ihmisillä on aikaa.
Harras toive
Kylpyläkäynnillä pitäisi käsittääkseni harrastaa muutakin toimintaa, kun makailla lämpimien vällyjen alla. Uskon, että seuraavalla kerralla armoitettu aurinko antaa toisenlaisia mahdollisuuksia.
Sylvi Kekkonen:
”Vain ne, jotka kiihtyvät samoista asioista, ymmärtävät toisiaan”, Ja tähän hän taas tokaisi, että mikään ei tyhmennä niin paljon kuin samamielisten seura.